Kukkakaalia kehiin!

Tällä kertaa kerron kukkakaalitehtailustani!
Kukkakaali aiheuttaa usein ilmavaivoja vauvalle ja aikuisillekkin, mutta eihän sitä tiedä ennenkuin kokeilee :)

Kannattaa aluksi opetella vain 1/4suhteella kukkakaalin kanssa ja pysyä tuossa annoskoossa jos tuntuu että siitä tulee masuvaivoja.

En ole kovinkaan usein laittanut pojalle kuin vain yhden jääpalakuutiollisen kukkakaalia jonkun muun maun sekaan.

Tänään esimerkiksi on lounaaksi:

1kuutio kanaa
2kuutioo bataattia
1kuutio porkkanaa
1kuutio kukkakaalia

Kesällä ja syksyllä ollessa kukkakaalin sesonkiaika, se on edullista ruokaa lapselle :)

Aloitin sosetehtailun perkaamalla kukkakaalista lehdet ja varren pois. Käytin vain kukkakaalin nuput soseeseen. Koko kukkakaalihan on syötävää, mutta soseita tehtäessä tuo varsiosa ei maistu samalle ja sen rakenne on hieman erilainen niin jätän sen mieluusti pois.

Kukkakaalin nuput saa helposti irti leikkaamalla veitsellä varren ympäriltä.

Hassusti selitetty, mutta toivottavasti hokasitte mitä meinasin! :)

Kuuluisa "höyrykattilani" on taas työssään! Joo joulu on pian ja saan toivottavasti ihka oikean höyrykattilan! :) Tuossa kuvassa siivilä on liian täynnä, että kannattaa höyryttää tuon kokoinen määrä vaikka kadessa osassa niin kukkakaali kypsyy tasaisemmin.

Höyrytin kukkakaaleja n.20min. Keittäessä ne tulee nopeammin, mutta kannattaa suosia höyryttämistä aina kun mahdollista niin suurin osa ravintoaineista säilyy eikä mene hukkaan keitinveden mukana.

Sitten vain kaalit soseeksi ja jääpalamuotteihin tai pilttipurkkeihin pakkaseen.

 Nyt minulla on käytössä vain kaksi jääpalamuottia joten aina kun sosetta tulee isompi määrä laitan loput soseesta pilttipurkeissa pakastimeen.

Pakastan puolen purkin kokoisia annoksia, näin voi sitten lisätä jotain toista makua sekaan ruokailutilanteessa.

Semmoista tällä kertaa!

Vähän ohi aiheen täytyy hehkuttaa että meille saapui kutsu allergiatesteihin ja maitoaltistukseen. Vihdoinkin! Josko saisimme pian selvyyden pojan ihottumaan ja maitoallergia diagnoosin. :)

Niin ja nyt on kaksi alaetuhammasta puhjennut, niillä onkin hyvä alkaa rouskuttelemaan kaikenlaista! :)

Verkkomelonia :)

Olispa vielä kesä ja kaikki hedelmät edullisia! :)

Kauden kasviksia ja hedelmiä kannattaa suosia hinnan ja ihan laadunkin takia.

Meidän herra on muutaman kerran maistanut melonia ja se onkin helppo valmistaa ja tarjota sellaisenaan tai jonkun muun soseen seassa, vaikka mango-meloni on toimiva yhdistelmä! :) 

Ensin kannattaa jakaa verkkomeloni vaikka neljään osaan ja ottaa siemenet pois (käsin käy helposti)   sen jälkeen jakaa vielä pienemmiksi paloiksi, näin on helpompaa ottaa kuori irti. Sitten vain soseeksi sauvasekoittimella tai blenderillä. 

Kesäisin meloni on hyvää välipalaa vähän isommallekkin lapselle ison nestepitoisuuden takia. 

Meloneja on monenmoisia, yleisimpiä suomessa on cantaloupe-, vesi-, verkko ja hunajameloni.

 Miedoimpia maultaan näistä on vesi- tai verkkomeloni.

Vesimeloni eroaa muista siitä että sen siemenet on ympäri melonia ja siksi niitä on ärsyttävä nyppiä jos ajattelee tehdä sosetta. Mutta näistä muista lajikkeista on helppo valmistaa koska niissä siemenkota on hedelmän keskellä. ja sen saa kokonaan pois käsin tai lusikalla :)

En itse lähtisi melonia pakastamaan koska se on niin vesipitoista ja laatu varmasti kärsii, mutta tuoreena tarjottuna se maistui oikein hyvin meidän herralle! :)

Lihaisat ajat alkoi, kanaa pöytään!

Nyt alkoi meidänkin huushollissa lihatehtailu kun pamahti tuo 5kk miehellä mittariin!

Suositeltavaa oli aloittaa lihanmaistelu kanan- tai possunlihalla.
Päätimme kokeilla ensin kanaa.

Vauvan ruokaan valitaan aina vährasvaisia vaihtoehtoja ja poistetaan mahdolliset kalvot, rasva, luut ja nahka, niin ja kalasta tietenkin ruodot.

Pistin kanat kiehumaan pieneen vesimäärään (niin että kanat juuri ja juuri peittyy) 10-14 minuutiksi ja tarkistin kypsyyden.

 Jos keitinveden pinnalle tulee runsaasti vaahtoa, voi sen halutessaan kuoria pinnasta pois vaikka kauhalla. Vaahdossa ei ole mitään terveydelle haitallista, mutta se johtuu pääosin lihasta irtoavasta verestä ja sen valkuaisaineista mitkä muuttuvat keitettäessä vaahdoksi.

 Itse kuorin isoimmat päältä ja sekoittelin loput rippeet joukkoon.

Kypsät suikaleet siirsin toiseen kulhoon ja lisäsin kanalientä sen verran, että sain soseesta haluamani paksuista.

Lihasoseisiin voi lisätä enemmänkin nestettä joukkoon jos haluaa aivan sileää sosetta, mutta itse jätin kanasoseen melko tahnamaiseksi, että myös hieman "purutuntumaa".  Tämä siksi, että usein kasvisoseista irtoaa nestettä niiden sulaessa mikä tekee koko soseen tarjoilutilanteessa sopivan löysäksi.

Nyt näin lihojen maisteluvaiheessa tein jo valmiiksi muutamista jääpalakuutioista vajaita "ensi maisteluannoksia"

Näin ei mene sosetta hukkaan tai tarvitse alkaa puolittamaan jäisiä kuutioita! :)


 400g kanasuikaleita, tämän verran tuli sosetta pakastimeen...

Lihoilla on sama pakastusaika kuin muillakin soseilla, vähintään 3 tuntia että kuutiot jäätyvät kunnolla, mutta enemmän on parempi.

Kuutiot irroitan muotista kuuman vesihanan alla ja laitan rasiaan pakastimeen, merkkaan aina tuotteen ja valmistuspäivänmäärän maalarinteipillä lootan kanteen :)

 Ensimmäisen kanamaistiaisen tarjosin kesäkurpitsan ja bataatin kera.
 Pikku herra oli ehkä hieman hämmentynyt ensimmäisestä kana-ateriastaan mutta tykkäsi kovasti.
Ruokailu kesti myös hieman pidempään kun kanaa piti saada rauhassa maistella ja jauhaa suussa :)

Tänään tuli tehtyä kukkakaalisosetta, että siinä sitten taas aihetta ensi kerralle! :)

Porkkanaa sen olla pitää :)

Helou!

Eipä ole tullut hetkeen taas kirjoiteltua kun tuo flunssa/kuumeaalto koetteli koko meidän perhettä taas oikein urakalla!

Nyt taas on olo parempi ja jaksaa päivitellä blogiakin! :)

Tein porkkanasosetta tuossa viikko sitten ja voisin kertoa hieman siitä, se on myös yksi jätkämme herkkusoseista. Tai no en voisi mainita yhtään itsetehtyä sosetta mistä pikku jätkänpätkämme ei pitäisi! ;)

Nyt en ole muutamana kertana tehnyt isoja määriä soseita pakastimeen kun olen jättänyt tilaa uusille tuttavuuksillemme lihasoseille mitä tein tänään! :)
Joten kohta on pakko syödä pakastin tyhjäksi tai ostaa isompi pakastin! :D

Viisi isoa porkkanaa tekee..

...tämän verran jääpaloja!

Niin joo porkkanasosetta, tuossa yläpuolella annan taas hieman osviittaa paljonko saa sosetta viidestä suuresta porkkanasta.

Aloin valmistamisen esikäsittelemällä porkkanat, eli pesin ja kuorin ne. Sitten pilkoin isoiksi paloiksi keittämistä varten.

Tämänkokoisia paloja keittää noin 14min.

Höyryttäminen olisi tässäkin hommassa hyvä vaihtoehto, kypsennysaika on silloin pidempi, mutta ravintoaineet eivät mene hukkaan keitinveden mukana.
Odotan siis innolla joulua ja tulevaa höyrykattilaani, minkä pukki lupasi tuoda ;)
Kannattaa laittaa munakello tikittämään jos tuntuu ettei ehdi seurata kasvisten kiehumista.
Niinkuin tuossa jo aikaisemminkin olen sanonut niin kasviksia ei kannata ylikypsentää, niiden maku, ravintoaineet ja koostumus kärsivät siitä.
Lapsen kasvaessa kannattaa myös alkaa tekemään soseista pureskeltavempia, eli muutamat sattumat ja palat eivät haittaa vaan päinvastoin. Jo ikenille ja muutamille hampaan aluille on hyvä olla pureskeltavaa että leuat saavat sopivaa ärsykettä ja kehittyvät oikeaan suuntaan :)


Keittämisen jälkeen soseutan porkkanat ja laitan ne jääpalamuottiin.

Tasoittamisessa suosittelen edelleen silikoonista nuolijaa, sillä saa parhaiten kaikki soseen rippeet talteen. :)

Pakastusajaksi suosittelen vähintään kolme tuntia, mutta itse annan useimmiten olla yön yli niin kuutiot ovat sitten kunnolla jäätyneitä eivätkä sotkeudu toisiinsa.

Sitten vain irrotetaan kuutiot kuuman juoksevan veden alla ja laitetaan rasiaan. On hyvä merkitä lootan kanteen tuotteen nimi ja valmistuspäivänmäärä. Näin tulee varmistettua ettei mikään sose jää pakastimen perälle lojumaan tai ettei vauvalle tarjota vahingossa vanhoja soseita :)

Tämmöistä tällä kertaa, ensikerralla voinkin sitten kertoa kanasosekokeilustamme! :)

Mustikka-tyrnisose, oikein C-vitamiinipommi!

Aloin nyt raivaamaan pakastinta, että olisi sitten tilaa noille lihasoseille ensi viikolla ja käteen osui isältä saatuja tyrnejä! Ne onkin todellisia vitamiinipommeja!

Niistä saa hyvän soseen vaikka mustikan tai jonkun makean hedelmän kanssa, yksistään ne ovat todella kirpeitä!

Marjasoseita voi tehdä monella tavalla, puristamalla siivilän läpi, tehosekoittimessa, sauvasekoittimella tai keittämällä. Mutta kaikki suurisiemeniset marjat on hyvä laittaa ihan pienelle vauvalle siivilän läpi (Esim. lakka tai tyrni).

Tämän soseen tein paseeraamalla (puristamalla marjat siivilän läpi) ja marjasoseen lisäsin sitten riisijauhoista tehtyyn velliin että sain siihen sopivan rakenteen.

Soseeseen tarvitset 1,5dl marjoja (1dl mustikkaa, 0,5dl tyrniä), 0,5dl riisijauhoja ja 1,5dl vettä.

Sulatin marjat ja puristin ne siivilän läpi.

Lisäsin 1,5dl vettä ja 0,5dl riisijauhoja kattilaan ja sekoitin, annoin kiehahtaa minuutin koko ajan hyvin sekoittaen.

Riisivellistä tuli tarkoituksella melko paksua koska laimensin sen sitten marjoista puristetulla mehulla.

Sekoittelin seoksen hyvin ja laitoin heti pilttipurkkeihin jäähtymään.
Sose tälläisenään säilyy hyvin jääkaapissa muutaman päivän, mutta jos sen purkittaa heti kuumana lasipurkkiin niin sitä voi säilyttää jääkaapissa useita päiviä. Muistaa vain tarkistaa että purkin kansi painuu alipaineen muodostumisen merkiksi soseen jäähtyessä.

Tuolla ohjeella saa kolme reilua puolikasta purkillista sosetta. Kyllä on taas sosemies onnellinen :)

Meidän purkeista saattaa huomata, että meillä syödään paljon tortilloja ja hedelmäsoseita! :D

Mutta nämä ovat juuri parhaita makeiden soseiden säilyttämiseen ja pakastamiseen! :)

Helppoa ja nopeaa banaania!

Välipalana suosin banaania koska sitä on helppo soseuttaa nopeasti tuoreesta banaanista.

Nyt 5kk pojalle annan n. puolikkaan banaanin välipalana, survon sen haarukalla lautaselle ja tarjoan sellaisenaan tai vaikka jonkun muun soseen lisänä. :)

Tuoreita hedelmiä ostaessa suosin luomua, näin yritän minimoida mahdolliset myrkyt mitä hedelmiin käytetään kasvatuksessa tai lisätään säilyvyyttä parantamaan.

Tällä kertaa välipalana oli mangoa ja banaania, molemmat ovat pojan suurta herkkua! ;)
Kaikkia makeita soseita en suinkaan tee itse ja tässä kuvassa mangosose on Semper-merkkistä ja luomua sekin.

Nopea ja hyvä välipala on valmis!

Suomalaisen perusruokaa eli perunaa!

Taas ollut hieman taukoa kirjoittelemisessa kun meillä on koko perhe ollut viikonlopun kipeänä...

Tällä kertaa tein pojalle perunasosetta, potut suoraan mummulan perunamaasta! :)

Peruna on suomalaisen vauvan "perusruokaa", varsinkin meillä, niin se on hyvä sose lapselle vaikka jonkun muun soseen seassa kuten porkkanan tai parsakaalin. :) Isompana se menee sitten jo voin ja maidonkin kanssa, nam!

Soseita tehtäessä kannattaa ostaa jauhoisia perunoita vauvan soseisiin mitkä tavanomaisesti soveltuvat myös muusin valmistukseen. Niistä ei tule niin helposti liisteriä soseutettaessa.


Peruna kannattaa keittää kuorineen mahdollisimman vähässä  vedessä tai höyryttää ne. Tällöin ravintoaineet säilyvät parhaiten. Haarukalla pistelty peruna kypsyy mikrossakin muutamassa minuutissa ilman vettä.

Sitten vain kuoritaan perunat ja soseutetaan haarukalla. Jos lapsi on "sihtikurkku" ja kaikki pienetkin kököt haittaavat niin voit painella soseen siivilän läpi lusikalla tai käyttää vaikka ravintoloissa käytettävää perunalumirautaa (näyttää isolta valkosipulinpuristimelta). Peruna kannattaa soseuttaa pikimmiten ettei soseesta tule ikävää liisteriä, tämä johtuu liiasta käsittelystä ja perunan tärkkelyspitoisuudesta.
Perunasoseeseen voi lisätä keitinvettä jos se tuntuu liian paksulta tai äidinmaitoa/korviketta tarjoiluvaiheessa.

Perunasose säilyy jääkaapissa muutaman päivän kunhan sen muistaa jäähdyttää nopeasti ja laittaa kylmään. Itse teen yleensä kahdelle päivälle sosetta niin että toisen tarjoilen heti ja toisen seuraavana päivänä.

Perunan pakastamista yksinään ei suositella kun sen rakenne menee rakeiseksi, mutta perunaa voi pakastaa muiden soseiden kanssa sekoituksina. Tällöin perunan osuus soseesta tulisi olla pienempi.

Lyhyesti ja ytimekkäästi tällä kertaa, huomenna täytyy alkaakkin keittämään porkkanasosetta!
Meillä aloitettiin jo puurojen maistelu muutama päivä sitten ja ensi viikolla alkaa lihakokeilut joten lisää tekstiä tiedossa! :)

Hämmennystä, uutta, erikoistakin!?

Olen tässä vasta opetellut blogin käyttöä joten pahoittelen näitä outojakin asetus-valintojani.

Isoin ongelmani on tuo minun "kyselyni" tuolla alhaalla, en saa millään/mistään niitä vastauksia vaaleammalla, että ne erottuisivat tuosta taustasta :D.. noh pitää yrittää vielä tuhannen kerran josko se sitten onnistuisi..

Harmi, nyt menee hyvä kysely ihan sivu suun kaikilta!

Mutta joo, tämmöistä tällä kertaa! :)

Velli se miehen tiellä pitää!

Nyt voisin kertoa itsetehdyn vellin teosta.

Meidän pojalle ei kaupan valmisvelli sopinut koska ne on ehty korvikkeeseen joten ajattelin että mikäpäs siinä jos alkaisi itse tekemään semmoista iltasyötävää pojulle mikä sopii hänen ruokavalioonsa!

Pikku jätkä on syönyt jo velliä seitsemän viikon ikäisestä koska maito ei enää piisannut iltasyömiseksi.
Minun veljen pojalla oli sama tilanne n. 2kk iässä ja hänen äitinsä kertoi minulle heidän tilanteestaan joten päätin soittaa neuvolaan ja kysyä olisiko tämä jo meillä ajankohtaista.
Sitten aloimme syömään kaupan Valio Onni vellejä (maissi ja riisi). Näihin suositus on 4kk tai neuvolan ohjeen mukaan. Suositukset perustuvat siihen minkä ikäisen vauvan suolisto ja maha pystyy käsittelemään mitäkin ruoka-aineita.
Aluksi lapsi totutetaan uuteen makuun sekoittamalla velli äidinmaitoon tai korvikkeeseen. Jos mahdollista niin äidinmaito on aina parempi kun totutetaan uuteen ruoka-aineeseen, mutta meillä oli korvike käytössä jo pian velliin siirtymisen jälkeen.
Vellin määrää voi lisätä n.kolmen päivän välein jos velli näyttää sopivan lapselle, aluksi n. 20/80 suhteessa, sitten 50/50 suhteessa, 70/30 ja kun lapsi on tottunut makuun voi velliä tarjota sellaisenaan ja maitoa erikseen. Tämä varovasti totuttelu pätee varsinkin sellaisiin tilanteisiin kuin meillä että poika oli vielä niin pikkuinen. Emme antaneet pelkkää velliä vasta kun 3kk iässä. Maidon kanssa tarjottuna se on hellempi vatsalle.

Huomasimme kuitenkin pian etteivät valmisvellit sovi pikkumiehelle joten otin selvää miten valmistetaan itse velliä veteen, sehän oli aikas simppeliä!

Kaupassa Ristentan riisijauhopussi maksaa alle 2€ ja siitä teen yli kuukauden vellit. Velliä voi antaa pienemmille sellaisenaan ja maustaa sitten oman maun mukaan kun lapsi alkaa maistelemaan soseita.

Itse olen tykästynyt maustamaan riisivellin bataatilla tai porkkanalla, ne kun ovat pojan herkkua muutenkin.

Teen yleensä kolmen päivän vellit valmiiksi, yhden tarjoan heti samana iltana ja kaksi valmiiksi pulloihin jääkaappiin seuraaville illoille, poika syö sen 120ml/ilta joten valmistan kerralla n.4dl velliä.

Neljään desiin velliä tarvitaan n. 2-3rkl riisijauhoa, riippuen tarjotaanko velli pullosta vai lusikalla.
Itse olen oppinut pulloruokailuun joten teen vellistä sen verran löysää, että se tulee vellitutista läpi.
Velliä on helppo löysentää valmistusvaiheessa tai suoraan pulloon lisäämällä vain vähän vettä/maitoa sekaan. Jos löysentää velliä maidolla niin tulee se tarjoilla heti (kerran lämmitettyä maitoa ei voi lämmittää enää uudelleen).

Vellin valmistukseen tarvitset vispilän ja kattilan.
Lisää kattilaan vesi ja jauhot, sekoita hyvin ja anna kiehua muutama minuutti kokoajan hyvin sekoittaen.

 Täytyy ottaa huomioon että velli paksuuntuu vielä hieman jäähtyessään.
Jos haluaa pelkkää riisivelliä niin on se nyt valmista pullotettavaksi.
Mutta jos haluat maustaa vellin niin lisää vain itsetekemiä soseita joukkoon, laitan yleensä neljään desiin velliä 3-4 jääpalakuutiota sosetta suoraan pakkasesta.

Kuutiot valmiin vellin joukkoon ja sekoitellaan kunnes kuutiot ovat sulaneet kokonaan.

Maustettu velli on hyvä siivilöidä ennen pullottamista, näin ollen ei pulloon tule ärsyttäviä kasviskökköjä mitkä tukkivat tutin pään. (Todettu on! :D )

No niin ja eikun vellit pulloihin!
Anna vellien ensin jäähtyä melkein huoneen lämpöisiksi ennenkuin laitat tutit ja korkit päälle. Sitten vain jääkaappiin odottamaan syöjäänsä. Vellin voi normaalisti lämmittää mikrossa tai vesihauteessa ennen tarjoilua, jos tarvetta niin lisätä maito tai vesi ohentamaan/laimentamaan velli sopivaksi.

 Semmoista tällä kertaa! Ensi kerralla onkin vuorossa peruna tai porkkana, katsotaan! :)

Kesäkurpitsa dagen!

Kesäkurpitsan vuoro oli tällä kertaa.
Nostin kesäkurpitsassakin soseen valmistusmääriä yhdestä kolmeen kurpitsaan! Kun tuo poju niin reippaasti syö nykyään! :)

Aloitin Kesäkurpitsasoseen valmistuksen pesemällä kurpitsat ja leikkaamalla niistä päät pois.

 Olen kuullut että jotkut ottavat myös siemenkodat ja kuoren pois, mutta se ei ole tarpeellista. Kesäkurpitsan kypsennysaika on lyhyt ja siemenet sekä kuori ovat pehmeitä kypsennyksen jälkeen joten ne voi yhtä hyvin soseuttaa mukaan.

Vihreissä kasviksissa on paljon vitamiineja ja vihreissä kasviksissa on lajista riippuen paljon yhteyttäviä viherhiukkasia, joissa on rautaa. Vihreissä kasviksissa on myös paljon luteiinia ja indolihappoja, joiden molempien tiedetään edistävän terveyttä. Vihreiden kasvisten tiedetään myös ehkäisevän syöpää ja parantavan luuston kuntoa. 

Joo jatketaampas, seuraavaksi pilkon kesäkurpitsan isohkoiksi palasiksi ja höyrytän/keitän.
Suosittelen höyryttämistä koska silloin ravintoaineet eivät mene keitinveden mukana hukkaan.

Itse en omista höyrykattilaa VIELÄ (Joulupukin listalla), mutta saman asian ajaa laakea kattila ja teräksinen siivilä.
Kypsennettäessä, esimerkiksi kuvassa olevien palojen kypsennysaika on n.6min keittämällä ja hörytettäessä n. 13-15min. Riippuen tietenkin palojen koosta ja paljonko niitä on kerralla kypsentymässä.
Suosittelen jakamaan raaka-aineet useampaan erään kypsentäessä isoja määriä. Näin ruoka kypsentyy tasaisemmin!

Kesäkurpitsalla on taito kerärä itseensä paljon nestettä varsinkin keitettäessä joten on hyvä valuttaa paloja ennen soseuttamista n. 5-10min. Näin soseesta ei tule liian vetistä.

Soseutan kesäkurpitsan myös sauvasekoittimella, toki blender olisi oiva tähänkin hommaan!

Kolmesta isohkosta kesäkurpitsasta saa reilun litran valmista sosetta.

Sitten vain soseet jääpalamuotteihin ja pakkaseen. Soseita on hyvä levittää ja tasoittaa muotteihin silikonisella nuolijalla, näin homma ei ole liian sotkuista. Mutta myös lusikka käy mainiosti tähän hommaan.

Anna muottien olla pakastimessa vähintään 3tuntia, mieluiten pidempään. Näin saat paremmat kuutiot eivätkä ne tartu toisiinsa niin pahasti rasiassa.





Kun palat ovat jäätyneet, ne on hyvä irroittaa muotista kuumaa vettä apuna käyttäen. Päästä kuumaa vettä jääpalamuotin pohjaa vasten hetki ja taivuttele muottia hieman reunoista, näin ne irtoavat helposti.

Tässä taas olisi rasiallinen herkkuja pikkuiselle sosemiehelleni :) Halpaa lystiä, kesäkurpitsat tulivat maksamaan 1,50€ Cittarin euron päivien johdosta! Eli tämä harrastus ei ole todellakaan kallista puuhaa! :)

Ensi kertaan taas! Seuraavaksi täytyykin varmaan alkaa keittämään velliä kun se näyttäisi olevan vähissä jääkaapista! :)